Lempäälän ja Vesilahden paikallislehti,
joka tavoittaa viikoittain
verkossa
printissä
Lempäälän-Vesilahden Sanomat nostaa valokeilaan Lempäälän ja Vesilahden alueen kiinnostavimmat uutiset, puheenaiheet ja ilmiöt. Paikallissisällöt kiinnostavat ihmisiä sekä digissä että printissä, mikä tarjoaa mainostajalle monipuolisia mahdollisuuksia näkyä paikallisesti.
Mainostamalla Lempäälän-Vesilahden Sanomissa tavoitat alueen kaikki pääkohderyhmät naisista ja miehistä lapsiperheisiin ja ikäihmisiin sekä paikallisiin päättäjiin. Tarjoamme mainostajille monenlaista näkyvyyttä sekä paperilehdessä että digitaalisissa kanavissamme.
Lempäälän-Vesilahden Sanomat tavoittaa joka viikko yhteensä 21 600 paikallista lukijaa (lähde: KMT 2024). Osa paikkakuntalaisista lukee vain lehden digiversiota ja osa vain paperiversiota. Printtiä ja digiä yhdistävän markkinoinnin avulla tavoitat molemmat lukijaryhmät. Mainostamalla paikkakunnan luetuimmassa mediassa saat oikoreitin lukijoiden aamukahvipöytiin ja vapaa-ajan hetkiin. Paikallislehden sivuilla markkinointisi kohdataan varmasti luotettavassa mediaympäristössä, jonka äärelle pysähdytään viikosta toiseen. Lukijoitamme ovat ostovoimaiset paikalliset ihmiset.
Lempäälä
Väestöpohja
Lempäälässä asui 31.12.2018 yhteensä 23 206 henkeä. Väestökehitys on ollut nouseva viimeisen 30 vuoden ajan, jolloin väestö on kasvanut 64 prosenttia.
Lempäälä on ollut poikkeuksetta muuttovoittoinen kunta.
Ikärakenne
Lempäälä on lasten ja nuorten kaupunki: 0-6 -vuotiaita on 10 prosenttia ja 0-14 -vuotiaita 23 prosenttia (vrt. koko maa ja maakunta 16 prosenttia). Työikäisiä eli 15-64 -vuotiaita on aavistuksen maan keskiarvoa vähemmän eli 60 prosenttia.
Eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on levikkialueen kunnista alhaisin 16 prosenttia, kun vastaava osuus koko maassa on 21 prosenttia. 75 vuotta täyttäneitä on vain 6 prosenttia lempääläisistä.
Koulutustaso
Lempääläisistä 77 prosenttia on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon, mikä ylittää koko maan tason 72 prosenttia ja on Tampereen seutukunnan kärkikastia. Koulutustaso on viimeisen 30 vuoden aikana kehittynyt samassa suhteessa kuin koko maassa: toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noin 1,5-kertaistunut.
Työpaikat ja työllisyys
Työpaikkoja on 6 818. Työpaikkojen määrä on noussut 95 prosenttia vuodesta 1993.
Lempääläisistä työllistyy jalostuksessa 27 prosenttia ja palveluissa 70 prosenttia, mitkä ovat Tampereen kehyskunnille tyypillisiä osuuksia (vertaa palveluissa koko maassa 74 prosenttia ja Tampereella 80 prosenttia). Alkutuotannon osuus 2,1 prosenttia vastaa maakunnan keskiarvoa.
Lempäälän työpaikkaomavaraisuus 70 prosenttia on jonkin verran Tampereen ympäristökunnille tyypillistä korkeampi.
Työllinen työvoima oli vuoden 2017 lopussa 9 957 henkeä ja työttömyys maakunnan ja Tampereen seutukunnan keskiarvoa selvästi alhaisempi 8,3 prosenttia.
Asuminen
Lempäälässä oli vuoden 2018 lopussa 9 621 asuntokuntaa. Rivi- ja pientaloasuntokuntien osuus 74 prosenttia on Ylöjärven (82 prosenttia) ja Kangasalan (67 prosenttia) välissä. Vuokralla asuvia asuntokunnista on 19 prosenttia, mikä vastaa Tampereen ympäristökuntien tilannetta. Vuokra-asuminen alittaa selvästi koko maan (33 prosenttia asuntokunnista) ja erityisesti Tampereen kaupungin (47 prosenttia asuntokunnista) tilanteen.
Vesilahti
Väestöpohja
Vesilahdessa asui 31.12.2018 yhteensä 4 393 henkeä. Väestökehitys oli nouseva vuosina 1988 – 2008, jolloin väestö kasvoi 35 prosenttIa. Nyt asukasmäärä on tasaantunut ja kääntynyt hienoiseen laskuun vuodesta 2014.
Vesilahti kääntyi muuttotappioiseksi vuonna 2015
Ikärakenne
Vesilahti on lapsirikas kunta. 0-6 -vuotiaita on 8 prosenttia ja 0-14 -vuotiaita 21 prosenttia. Jälkimmäinen luku ylittää selvästi maakunnan ja koko maan suhteellisen luvun 16 prosenttia.
Työikäisten eli 15-64 -vuotiaiden suhteellinen osuus 61 prosenttia on maan keskiarvoa. Eläkeikäisiä on suhteellisesti maata ja maakuntaa hieman niukemmin: 65 vuotta täyttäneitä on 18 prosenttia, josta 8 prosenttia on vähintään 75-vuotiaita. Koko Pirkanmaalla 65 vuotta täyttäneiden osuus 21 prosenttia on maan keskiarvoa.
Koulutustaso
Vesilahtelaisista 73 prosenttia on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon, mikä ylittää niukasti koko maan tason 72 prosenttia. Koulutustaso on viimeisen 30 vuoden aikana noussut selvästi koko maata enemmän: toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 1,8-kertaistunut (vertaa koko maassa 1,5-kertaistuminen).
Työpaikat ja työllisyys
Työpaikkoja Vesilahdessa on 830. Niiden määrä nousi 30 prosentilla vuosina 1994 – 2014. Työpaikkojen määrä kääntyi laskuun 2015 ( -5 prosenttia).
Työpaikoista koko maan ja maakunnan arvoja selvästi suurempi osuus on alkutuotannossa (14,5 prosenttia). Vesilahti onkin Juupajoen, Oriveden ja Pälkäneen ohella Pirmedioiden media-alueiden maatalousvaltaisimpia kuntia. Jalostuksen osuus työpaikoista on poikkeuksellisen minimaalinen 12 prosenttia. Palveluista työllistyy 70 prosenttia, mikä on korkeahko osuus maaseudulle ja selittynee työssäkäynnillä Tampereella.
Vesilahden työpaikkaomavaraisuus 45 prosenttia on levikkialueen alhaisin (vertaa Tampereen kehyskunnat noin 65 prosenttia.)
Työllinen työvoima oli vuoden 2017 lopussa 1 920 henkeä ja tuolloinen työttömyys 7,7 prosenttia maakunnan alhaisimpia.
Asuminen
Vesilahdessa oli vuoden 2018 lopussa 1 762 asuntokuntaa. Rivi- ja pientaloasuminen on ylivoimaisen hallitseva asumismuoto (98 prosenttia asuntokunnista). Vuokralla asuvia asuntokunnista on minimaaliset 8 prosenttia.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!
Autamme Sinua löytämään parhaan ratkaisun.
Ammattitaitoiset myyjämme ovat valmiina vastaamaan kysymyksiisi ja auttamaan sinua löytämään juuri sinulle sopivan mainosratkaisun. Oli tarpeesi pieni tai suuri, ota rohkeasti yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä markkinointia, joka tekee vaikutuksen.
Lempäälän-Vesilahden Sanomat
