Tampereen väestörakenne
Tampereen väestörakenne
Väestöpohja
Tampereella asui 31.12.2018 yhteensä 235 239 henkeä. Väestökehitys on ollut nouseva viimeisen 30 vuoden ajan, jona aikana väestö on kasvanut 37 prosenttia, selvästi maakunnan 21 prosentin ja koko maan 12 prosentin kasvun ylittäen.
Tampere on viimeisen 30 vuoden väestökehityksessä 37 prosentillaan päihittänyt kasvukaupunkina Helsingin (+32 prosenttia) ja Turun (+31 prosenttia). Seutukunnittain tarkasteltuna Helsingin seutukunnan suhteellinen kasvu on ollut nopeinta (+41 %), kun Tampereen ja Turun seutukunnat ovat tällä kolmen vuosikymmenen ajanjaksolla saaneet molemmat 38 prosenttia lisää asukkaita.
Tampere on ollut tyypillisesti muuttovoittoinen kaupunki, ja sen muuttovoittoisuus on trendinomaisesti voimistunut vuoden 2007 muutaman sadan nettomuuttajan vuositasosta nykyiseen noin 2500 nettomuuttajan vuositasoon. Tampereen rooli muuttoimurina on korostunut kehyskuntiin verrattuna, ja tällä haavaa Tampereen nettomuuttovoitto on jokseenkin samansuuruinen kuin koko maakunnan nettomuuttovoitto.
Ikärakenne
Tampereen kaupungin ikärakenne poikkeaa jossain määrin maakunnan ja koko maan ikärakenteesta: nuoria ja eläkeläisiä on kumpiakin 2 prosenttiyksikköä vähemmän, kun taas työikäisiä 4 – 5 prosenttiyksikköä enemmän.
Tampereen luvut ovat: 0-6 -vuotiaita 7 prosenttia, 0-14 -vuotiaita 14 prosenttia, 15-64 -vuotiaita 67 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 19 prosenttia, joista 75 täyttäneiden osuus on 8 prosenttia.
Kehyskaupungeissa Lempäälässä, Kangasalalla ja Ylöjärvellä on suhteessa Tamperetta enemmän 0-14 -vuotiaita (20 – 23 prosenttia), vähemmän 15-64 -vuotiaita (60 – 61 prosenttia) ja suunnilleen samassa suhteessa 65 vuotta täyttäneitä (16 – 20 prosenttia).
Opiskelijoiden suuri osuus selittänee isoksi osaksi keskuksen ja kehyksen lukuerot 15-64 -vuotiaissa. Lapsiperheet asuvat näiden lukujen valossa enemmän kehyksessä kuin keskuksessa, kun taas keskuskaupunki Tampere näyttää olevan eläkeläisille yhtä houkuttava asuinpaikka kuin kehyskaupungit.
Koulutustaso
Tamperelaiset kuuluvat maakunnan koulutetuimpiin: 77,8 prosenttia on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon, mikä ylittää selvästi koko maan 72 prosentin kuten myös maakunnan 74,5 prosentin ja Tampereen seutukunnan 76 prosentin tasot.
Koulutustaso on viimeisen 30 vuoden aikana kehittynyt Tampereella tarkalleen koko maan tahdissa, kun kehitys koko maakunnassa on ollut hieman koko maata nopeampaa. Koulutustasoerot ovat maakunnan sisällä kaventuneet eikä niitä voi enää pitää merkittävän suurina.
Työpaikat ja työllisyys
Työpaikkoja Tampereella on 116 748 (vuoden 2016 tieto). Työpaikkoja on vähemmän kuin asuntokuntia, mikä on päinvastainen tilanne kuin koko maakunnassa. Tampereen vahva rooli opiskelukaupunkina selittää suhde-eron.
Tampere kuroi 1990-luvun alun laman aiheuttaman maakuntaa ja koko maata jonkin verran alhaisemman 20 prosentin työpaikkakatonsa kiinni takaisin vuoden 1989 työpaikkamäärään 98 000 jo vuonna 1999, kun maakunnassa vastaava tapahtui 2004 ja koko maassa vasta 2008.
Työpaikkamäärän huippu vuonna 2008 oli 120 000, vuoden 2009 taantuman kuoppa suhteellisen pieni, ja viime vuosien sahaavan kehityksenjäljiltä ollaankin nyt liki vuoden 2008 huippulukemissa. Tämä on 20 prosenttia yli 1990-luvun alun lamaa edeltävän tason, kun koko maassa on edelleen noin 100 000 työpaikkaa eli 4 prosenttia vuotta 1989 vähemmän.
Tamperelaisista työllistyy jalostuksessa 19 prosenttia (seutukunta 21 prosenttia, maakunta 23 prosenttia ja koko maa 21 prosenttia) ja palveluissa 80 prosenttia (seutukunta 76 prosenttia, maakunta 74 prosenttia ja koko maa 75 prosenttia). Tampere on selvästi seutukunnan ja koko maakunnan palvelukeskus. – Alkutuotannon osuus työpaikoista on häviävän pieni 0,2 prosenttia (maakunta 2,2 prosenttia ja koko maa 3,0 prosenttia).
Tampereen työpaikkaomavaraisuus on 122 prosenttia eli se on vahvasti riippuvainen kehyskuntien ja kauempanakin asuvien työvoimasta Kehyskuntien työpaikkaomavaraisuus on 65 prosentin luokkaa.
Tampereella asuva työllinen työvoima oli vuoden 2017 lopussa 101 304 henkeä. Työttömyys oli tuolloin 14,0 prosenttia eli selvästi seutukunnan 12 prosenttia, maakunnan 11,8 prosenttia ja koko maan 11,3 prosenttia korkeampi.
Asuminen
Tampereella oli vuoden 2018 lopussa 124 456 asuntokuntaa. Asuntokunnan keskikoko 1,9 henkeä on vain hieman maakunnan keskiarvoa 2,0 alhaisempi.
Rivi- ja pientaloasumisen 25 prosentin osuus asuntokunnista on selvästi niin seutukunnan 29 prosentin, maakunnan 35 prosentin ja koko maan 39 prosentin osuuksia pienempi. Levikkialueeseen kuuluvissa kehyskunnissa rivi- ja pientaloasuminen on sen sijaan hallitseva asumismuoto (Kangasalan 67 prosentista Vesilahden 98 prosenttiin).
Vuokralla Tampereella asuu lähes puolet eli 47 prosenttia asuntokunnista, mikä ylittää 13 – 14 prosenttiyksiköllä maakunnan ja maan keskiarvot. Opiskelijakaupunkistatus lienee eron suurin selittäjä. Kehyskaupungeissa vuokra-asujia on hieman alle 20 prosenttia asuntokunnista.
