Pirkanmaan väestörakenne
Pirkanmaan väestörakenne
Väestöpohja
Pirkanmaalla asui 31.12.2018 yhteensä 515 095 henkeä. Väestökehitys on ollut nouseva viimeisen 30 vuoden ajan, jona aikana väestö on kasvanut 21 prosenttia, selvästi koko maan 12 prosentin kasvun ylittäen.
Pirkanmaa on ollut tyypillisesti muuttovoittoinen maakunta. Muuttovoittoisuus on tällä vuosikymmenellä kasvanut trendinomaisesti vuoden 2010 noin 1500 vuotuisesta nettomuuttajasta nykyiseen noin 2500:een. Samalla periodilla keskuskaupunki Tampereen rooli muuttajien imurina on voimistunut kehyskuntiin verrattuna.
Ikärakenne
Pirkanmaan maakunnan väestön ikärakenne vastaa varsin tarkasti koko maan rakennetta. Alle kouluikäisiä eli 0-6 -vuotiaita on 7 prosenttia ja 0-14 -vuotiaita 16 prosenttia.
Työikäisiä eli 15-64 -vuotiaita on 63 prosenttia. Eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden osuus on 21 prosenttia, josta 75 täyttäneiden osuus on 9 prosenttia. Nämäkin luvut ovat maan keskiarvoja.
Levikkialueen kuntien suhteelliset osuudet sen sijaan vaihtelevat rajusti. Eroa on erityisesti 0-14 -vuotiaiden osuuksissa (vaihteluväli 15 – 23 prosenttia) ja 65 vuotta täyttäneissä (vaihteluväli 16 – 31 prosenttia).
Koulutustaso
Pirkanmaalaisista 74,5 prosenttia on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon, mikä ylittää koko maan tason 72 prosenttia. Levikkialueen sisällä vaihteluväli on 64 – 77 prosenttia.
Koulutustaso on viimeisen 30 vuoden aikana kehittynyt Pirkanmaalla hieman koko maata nopeammin: toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 1,55-kertaistunut (koko maassa 1,47-kertaistunut). Koulutustasoerot maakunnan sisällä ovat kaventuneet.
Työpaikat ja työllisyys
Työpaikkoja Pirkanmaalla on 292 829 (vuoden 2016 lopun tieto).
Maakunta kuroi 1990-luvun alun laman aiheuttaman 27 prosentin työpaikkakadon kiinni takaisin vuoden 1989 työpaikkamäärään 197 000 jo vuonna 2004, kun koko maassa se tapahtui vasta 2008.
Työpaikkakehitys on vuoden 2009 taantuman jälkeen ollut sahaava, mutta maakunnan nykyiset 203 000 työpaikkaa ylittää 3 prosentilla 1990-luvun alun lamaa edeltävän tason, kun koko maassa ollaan yhä 4 prosenttia pakkasella.
Pirkanmaalaisista työllistyy jalostuksessa 23 prosenttia (koko maa 21 prosenttia) ja palveluissa 74 prosenttia (koko maa 75 prosenttia). Alkutuotannon osuus on 2,2 prosenttia (koko maa 3,0 prosenttia).
Kun Pirkanmaa maakuntana on työpaikkarakenteessa koko valtakunnan peili, erot maakunnan kuntien välillä ovat Tamperekin pois lukien suuret. Levikkialueen kunnissa alkutuotannossa työpaikkaosuudet vaihtelevat Lempäälän 2,1 prosentista Pälkäneen 14,6 prosenttiin, jalostuksessa Vesilahden 12 prosentista Juupajoen 43 prosenttiin ja palveluissa Juupajoen 43 prosentista Lempäälän-Vesilahden 70 prosenttiin.
Pirkanmaan työpaikkaomavaraisuus on erittäin korkea 98 prosenttia. Sisäinen työpaikkaomavaraisuus on alhaisin Tampereen ympäristökunnissa ja Akaassa. Se on noin 65 prosentin tasolla, joskin haarukka Vesilahden 45 prosentista Lempäälän 70 prosenttiin on leveä.
Pirkanmaan työllinen työvoima oli vuoden 2017 lopussa 215 462 henkeä ja työttömyys tuolloin 11,8 prosenttia eli jonkin verran koko maan keskiarvoa 11,3 prosenttia korkeampi.
Asuminen
Pirkanmaalla oli vuoden 2018 lopussa 256 522 asuntokuntaa. Rivi- ja pientaloasuminen on jonkin verran maan keskiarvoja alhaisempaa (35 prosenttia versus 39 prosenttia), mikä johtuu erityisesti keskuskaupunki Tampereen alhaisista luvuista. Levikkialueen kunnissa kehyskaupungit mukaan lukien rivi- ja pientaloasuminen on hallitseva tai ylivoimainen asumismuoto Kangasalan 67 prosentista Vesilahden 98 prosenttiin.
Vuokralla asuu 34 prosenttia pirkanmaalaisista asuntokunnista, mikä vastaa maan keskiarvoa. Tässäkin tamperelaiset eroavat: vuokra-asuntokuntia on 47 prosenttia kaikista, kun levikkialueen kunnille ja myös kehyskaupungeille tyypillinen luku on hieman alle 20 prosenttia.
