Sydän-Hämeen Lehden levikkialue

Palaa takaisin medialistaan

Sydän-Hämeen Lehden levikkialue: Pälkäne ja Kangasala

PÄLKÄNE

Pälkäne ilmakuva

Väestöpohja

Pälkäneellä asui 31.12.2018 yhteensä 6 499 henkeä. Väestö on laskenut 7 prosenttia vuodesta 2009.

Pälkäne on ollut muuttotappioinen vuodesta 2010.

Ikärakenne

Lasten ja peruskouluikäisten osuus on Pirmedioiden media-alueen alhaisimpia. 0-6 -vuotiaita on 6 prosenttia ja 0-14 -vuotiaita 15 prosenttia. Jälkimmäinen luku on kuitenkin liki maakunnan ja koko maan lasten 16 prosentin osuutta.

Työikäisten eli 15-64 -vuotiaiden suhteellinen osuus 56 prosenttia on selvästi alle maan ja maakunnan keskiarvon 62-63 prosenttia. Eläkeikäisiä eli 65 vuotta täyttäneitä on runsasosaisesti: 29 prosenttia eli lähes joka kolmas asukkaista, heistä 13 prosenttia on vähintään 75-vuotiaita. Koko Pirkanmaalla 65 vuotta täyttäneiden osuus on maan keskiarvossa 21-22 prosenttia.

Pimeen kaupan ilta
Pälkäneen Pimeen kaupan illassa riittää vilinää.

Koulutustaso

Pälkäneläisistä 68 prosenttia on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon, mikä alittaa koko maan tason 72 prosenttia. Koulutustaso on viimeisen 30 vuoden aikana noussut suhteellisesti koko maata enemmän: toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 1,7-kertaistunut (vertaa koko maassa 1,5-kertaistuminen).

Työpaikat ja työllisyys

Työpaikkoja Pälkäneellä on 1 924. Niiden määrä laski 27 prosentilla vuosina 2004 – 2015, mutta vuosina 2015 – 2016 oli nousua 3 prosenttia.

Työpaikoista alkutuotannossa on koko maan ja maakunnan arvoja selvästi suurempi ja levikkialueen korkein osuus 14,6 prosenttia. Pälkäne onkin Oriveden, Juupajoen ja Vesilahden ohella Pirmedioiden levikkialueen maaseutumaisimpia kuntia. Jalostuksen osuus työpaikoista 19 prosenttia on lähellä maan keskiarvoa, mutta selvästi alle maakunnan 23 prosentin. Palveluista työllistyy 64 prosenttia (vertaa koko maa, maakunta ja Tampereen seutukunta 74-76 prosenttia).

Pälkäneen työpaikkaomavaraisuus 76 prosenttia on selvästi Tampereen kehyskuntien noin 65 prosentin tasoa korkeampi.

Työllinen työvoima oli vuoden 2017 lopussa 2 586 henkeä ja tuolloinen työttömyys 9,6 prosenttia alle maakunnan keskiarvon (11,8 prosenttia).

Rauniokirkko
Pälkäneen rauniokirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin 1400–1500-lukujen taitteessa.

Asuminen

Pälkäneellä oli vuoden 2018 lopussa 3 046 asuntokuntaa. Rivi- ja pientaloasuminen on selvästi hallitseva asumismuoto (89 prosenttia asuntokunnista). Vuokralla asuvia on 16 prosenttia asuntokunnista.

Uinnin lähtö

KANGASALA

Väestöpohja

Kangasalla asui 31.12.2018 yhteensä 31 676 henkeä. Väestökehitys on ollut nouseva viimeisen 30 vuoden ajan, jolloin väestö on kasvanut 33 prosenttia. Vuosina 1993 – 1998 oli tosin tasannevaihe, jolloin asukasmäärä ei kasvanut.

Kangasala on ollut viimeiset 15 vuotta poikkeuksetta muuttovoittoinen kunta.

Ikärakenne

Kangasala on lasten ja nuorten kaupunki: 0-6 -vuotiaita on 8 prosenttia ja 0-14 -vuotiaita 20 prosenttia (vrt. koko maa ja maakunta 16 prosenttia). Työikäisiä eli 15-64 -vuotiaita on maan keskiarvon pinnassa eli 60 prosenttia.

Eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 20 prosenttia on liki maan ja maakunnan keskitasoa. 75 vuotta täyttäneitä on 8 prosenttia.

Koulutustaso

Kangasalla asuvista 76 prosenttia on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon, mikä ylittää koko maan tason 72 prosenttia ja on Tampereen seutukunnan keskimääräistä tasoa. Koulutustaso on viimeisen 30 vuoden aikana kehittynyt samassa suhteessa kuin koko maassa: toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noin 1,5-kertaistunut.

Työpaikat ja työllisyys

Työpaikkoja on 8 419. Työpaikkojen määrä nousi 38 prosenttia vuosina 1993 – 2008. Kymmenen viimeisen vuoden aikana työpaikkojen määrä on laskenut 8 prosenttia.

Kangasalalaisista työllistyy jalostuksessa 27 prosenttia ja palveluissa 67 prosenttia, mitkä ovat Tampereen kehyskunnille tyypillisiä osuuksia (vertaa palveluissa koko maassa 74 prosenttia ja Tampereella 80 prosenttia). Alkutuotannon työvoimaosuus 3,9 prosenttia on lähes kaksinkertainen maakunnan keskiarvoon verrattuna ja ylittää myös koko maan osuuden.

Kangasalan työpaikkaomavaraisuus 64 prosenttia on Tampereen ympäristökunnille tyypillinen.

Työllinen työvoima oli vuoden 2017 lopussa 13 752 henkeä ja työttömyys tuolloin maakunnan ja Tampereen seutukunnan keskiarvoa jonkin verran alhaisempi 9,4 prosenttia.

Asuminen

Kangasalla oli vuoden 2018 lopussa 14 064 asuntokuntaa. Rivi- ja pientaloasuntokuntienosuus on 67 prosenttia. Vuokralla asuvia asuntokuntia on 19 prosenttia, mikä vastaa Tampereen ympäristökuntien tilannetta. Vuokra-asuminen alittaa selvästi koko maan 33 prosenttia ja erityisesti Tampereen kaupungin 47 prosenttia.

Palaa takaisin medialistaan