Lempäälän-Vesilahden Sanomien levikkialue

Palaa takaisin medialistaan

Lempäälän-Vesilahden Sanomien levikkialue: Lempäälä ja Vesilahti

LEMPÄÄLÄ

Lempäälä ilmasta
Lempäälän maisemia ilmasta kuvattuna.

Väestöpohja

Lempäälässä asui 31.12.2018 yhteensä 23 206 henkeä. Väestökehitys on ollut nouseva viimeisen 30 vuoden ajan, jolloin väestö on kasvanut 64 prosenttia.

Lempäälä on ollut poikkeuksetta muuttovoittoinen kunta.

Ikärakenne

Lempäälä on lasten ja nuorten kaupunki: 0-6 -vuotiaita on 10 prosenttia ja 0-14 -vuotiaita 23 prosenttia (vrt. koko maa ja maakunta 16 prosenttia). Työikäisiä eli 15-64 -vuotiaita on aavistuksen maan keskiarvoa vähemmän eli 60 prosenttia.

Eläkeikäisten eli 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on levikkialueen kunnista alhaisin 16 prosenttia, kun vastaava osuus koko maassa  on 21 prosenttia. 75 vuotta täyttäneitä on vain 6 prosenttia lempääläisistä.

Melontaa Kanavassa
Lempäälän Kanava yhdistää Pyhäjärven ja Vanajaveden.

Koulutustaso

Lempääläisistä 77 prosenttia on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon, mikä ylittää koko maan tason 72 prosenttia ja on Tampereen seutukunnan kärkikastia. Koulutustaso on viimeisen 30 vuoden aikana kehittynyt samassa suhteessa kuin koko maassa: toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noin 1,5-kertaistunut.

Työpaikat ja työllisyys

Työpaikkoja on 6 818. Työpaikkojen määrä on noussut 95 prosenttia vuodesta 1993.

Lempääläisistä työllistyy jalostuksessa 27 prosenttia ja palveluissa 70 prosenttia, mitkä ovat Tampereen kehyskunnille tyypillisiä osuuksia (vertaa palveluissa koko maassa 74 prosenttia ja Tampereella 80 prosenttia). Alkutuotannon osuus 2,1 prosenttia vastaa maakunnan keskiarvoa.

Lempäälän työpaikkaomavaraisuus 70 prosenttia on jonkin verran Tampereen ympäristökunnille tyypillistä korkeampi.

Työllinen työvoima oli vuoden 2017 lopussa 9 957 henkeä ja työttömyys maakunnan ja Tampereen seutukunnan keskiarvoa selvästi alhaisempi 8,3 prosenttia.

Lempäälä Ideapark
Lempäälän Ideapark on yli 150 liikkeen kauppakeskus.

Asuminen

Lempäälässä oli vuoden 2018 lopussa 9 621 asuntokuntaa. Rivi- ja pientaloasuntokuntien osuus 74 prosenttia on Ylöjärven (82 prosenttia) ja Kangasalan (67 prosenttia) välissä. Vuokralla asuvia asuntokunnista on 19 prosenttia, mikä vastaa Tampereen ympäristökuntien tilannetta. Vuokra-asuminen alittaa selvästi koko maan (33 prosenttia asuntokunnista) ja erityisesti Tampereen kaupungin (47 prosenttia asuntokunnista) tilanteen.

VESILAHTI

Väestöpohja

Vesilahdessa asui 31.12.2018 yhteensä 4 393 henkeä. Väestökehitys oli nouseva vuosina 1988 – 2008, jolloin väestö kasvoi 35 prosenttIa. Nyt asukasmäärä on tasaantunut ja kääntynyt hienoiseen laskuun vuodesta 2014.

Vesilahti kääntyi muuttotappioiseksi vuonna 2015

Vesilahti ilmasta
Ilmakuva Vesilahden Kirkonkylältä.

Ikärakenne

Vesilahti on lapsirikas kunta. 0-6 -vuotiaita on 8 prosenttia ja 0-14 -vuotiaita 21 prosenttia. Jälkimmäinen luku ylittää selvästi maakunnan ja koko maan suhteellisen luvun 16 prosenttia.

Työikäisten eli 15-64 -vuotiaiden suhteellinen osuus 61 prosenttia on maan keskiarvoa. Eläkeikäisiä on suhteellisesti maata ja maakuntaa hieman niukemmin: 65 vuotta täyttäneitä on 18 prosenttia, josta 8 prosenttia on vähintään 75-vuotiaita. Koko Pirkanmaalla 65 vuotta täyttäneiden osuus 21 prosenttia on maan keskiarvoa.

Koulutustaso

Vesilahtelaisista 73 prosenttia on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon, mikä ylittää niukasti koko maan tason 72 prosenttia. Koulutustaso on viimeisen 30 vuoden aikana noussut selvästi koko maata enemmän: toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 1,8-kertaistunut (vertaa koko maassa 1,5-kertaistuminen).

Laukon kartano
Vesilahdessa sijaitsevassa Laukon kartanossa järjestetään kesäisin ”Muinainen Laukko” -keskiaikafestivaalia.

Työpaikat ja työllisyys

Työpaikkoja Vesilahdessa on 830. Niiden määrä nousi 30 prosentilla vuosina 1994 – 2014. Työpaikkojen määrä kääntyi laskuun 2015 ( -5 prosenttia).

Työpaikoista koko maan ja maakunnan arvoja selvästi suurempi osuus on alkutuotannossa (14,5 prosenttia). Vesilahti onkin Juupajoen, Oriveden ja Pälkäneen ohella Pirmedioiden media-alueiden maatalousvaltaisimpia kuntia. Jalostuksen osuus työpaikoista on poikkeuksellisen minimaalinen 12 prosenttia. Palveluista työllistyy 70 prosenttia, mikä on korkeahko osuus maaseudulle ja selittynee työssäkäynnillä Tampereella.

Vesilahden työpaikkaomavaraisuus 45 prosenttia on levikkialueen alhaisin (vertaa Tampereen kehyskunnat noin 65 prosenttia.)

Työllinen työvoima oli vuoden 2017 lopussa 1 920 henkeä ja tuolloinen työttömyys 7,7 prosenttia maakunnan alhaisimpia.

Asuminen

Vesilahdessa oli vuoden 2018 lopussa 1 762 asuntokuntaa. Rivi- ja pientaloasuminen on ylivoimaisen hallitseva asumismuoto (98 prosenttia asuntokunnista). Vuokralla asuvia asuntokunnista on minimaaliset 8 prosenttia.

Palaa takaisin medialistaan